Yhdistyksen hallituksen kokous pidetään sunnuntaina 7.4. 2024 klo 18.00 Peruspesällä, Kauppatori 3, Kankaanpää

Yhdistyksen hallituksen kokous pidetään Peruspesällä perjantaina 16.02.2024 klo 18.15

Presidenttiehdokas Jussi Halla-aho vierailee Kankaanpään torilla 18.1.

Hallituksen järjestäytymiskokous pidetään sunnuntaina 7.1.2024 klo 18.00 Peruspesällä.

Puheenjohtaja Tapio Laurila

Haaste: Perussuomalaiset on ottanut haasteen vastaan

Kankaanpään Perussuomalaiset ry:n sääntömääräinen syyskokous pidetään perjantaina 10.11.2023 klo 18.30 PerusPesällä, Kauppatori 3. Käsitellään sääntömääräiset asiat. Kokouksen koolekutsujana hallitus. TERVETULOA!

Yhdistyksen hallitus pitää kokouksen sunnuntaina 27.8. klo 16.30 valtuustosalissa.

Yhdistyksen sääntömääräinen kevätkokous pidetään perjantaina 28.4. klo 18.00 Peruspesällä, Kauppatori 3.

TERVETULOA!

Hallitus

Yhdistyksen hallituksen kokous sunnuntaina 26.2. klo 18.00 Peruspesällä.

Yhdistyksen hallitus piti järjestäytymiskokouksen 15.1.2023.

Varapuheenjohtajaksi valittiin Markus Ruuhimäki, sihteerinä jatkaa Niina Majamäki, taloudenhoitajana Erkki Lilja ja kirjanpitäjänä Katri Lahdensivu.

Yhdistyksen hallitus pitää järjestäytymiskokouksen sunnuntaina 15.01.2023 klo 17.30 toimitilassaan Peruspesällä.

Kankaanpään Perussuomalaiset ry:n sääntömääräinen syyskokous pidetään sunnuntaina 6.11. klo 17 Kankaanpään kaupungin valtuustosalissa.

Käsitellään sääntömääräiset asiat.

Kokouksen koollekutsujana hallitus.

TERVETULOA!

Perussuomalaisten Satakunnan hyvinvointialueen valtuustoryhmän jäseniä tavattavissa Kankaanpään torilla 27.10. klo 10-12.

Paikalla ainakin valtuutetut Joutsenlahti, Viinamäki ja Lahto. Varavaltuutetut Laurila ja Nurmi.

Tule keskustelemaan.

Kahvitarjoilu!

Koronasta johtuen toimimme AVIN määräysten mukaisesti joten Peruspesällä ei torstaisin ole toimintaa.

Nykyiset AVIN rajoitukset ovat voimassa 15.1.2022 asti.

MUISTAKAA KUITENKIN LÄHTEÄ ÄÄNESTÄMÄÄN HETI KUN 12.1.2022 ENNAKKOÄÄNESTYSPAIKAT AVAUTUVAT.

Perussuomalaisten listoilta löytyvät hyvät ehdokkaat!!

Tule tapaamaan aluevaaliedokkaitamme ja kansanedustaja Koskelaa Kankaanpään torille keskiviikkona 22.12. klo 10-12.30.

GRILLIMAKKARAA JA KAHVIA!!

Perussuomalaisten valtuutetut Kankaanpäässä kaudelle 2021-25. Kuva kauden ensimmäisestä valtuuston kokouksesta. Vasemmalta: Anssi Joutsenlahti, Rami Hakala, Jari Koskela, Aulis Vehmasto (valtuustoryhmän varapj), Sami Ojala, Tapio Laurila, Erkki Alakoski, Erno Haavisto, Teuvo Roskala, Sofia Latvajärvi, Reijo Kuusisto (valtuustoryhmän pj) ja Hannu Juhola.

Perussuomalaisten jäsenet kaupunginhallituksessa. Vasemmalta: Erno Haavisto, Reijo Kuusisto ja Sofia Latvajärvi (1. varapj).

Suomen Perussuomalaisin kaupunki kiittää lämpimästi kaikkia äänestäjiään! 31,9% kannatuksella 12 valtuustopaikkaa.

Valituiksi tulivat:

Jari Koskela 267 ääntä
Sofia Latvajärvi 195 ääntä
Erno Haavisto 182 ääntä
Reijo Kuusisto 160 ääntä
Anssi Joutsenlahti 128 ääntä
Sami Ojala 99 ääntä
Hannu Juhola 80 ääntä
Tapio Laurila 64 ääntä
Erkki Alakoski 63 ääntä
Teuvo Roskala 59 ääntä
Aulis Vehmasto 45 ääntä
Rami Hakala 43 ääntä

Varavaltuutetut ovat:

Pauli Saarinen 39 ääntä
Markus Ruuhimäki 36 ääntä
Nina Majamäki 33 ääntä
Katri Lahdensivu 33 ääntä
Janne Vähäkoski 32 ääntä
Toni Tolonen 30 ääntä
Virpi Salo 27 ääntä
Juha Peltoniemi 27 ääntä
Petri Ylikoski 27 ääntä
Mervi Ylihonko 27 ääntä
Unto Vuorinen 23 ääntä
Juuso Raitio 21 ääntä

Ehdokaskoonnin ja tärkeät Kuntavaaliteemamme löydät nyt Kuntavaaliohjelma 2021 -sivulta.

Olemme saaneet hienon määrän monipuolisia ehdokkaita tuleviin kuntavaaleihin. Mukana on nyt 13 naista ja jopa 16 ensikertalaista.

Vuoden 2021 Kankaanpään Perussuomalaisten nimeämät 50 kuntavaaliehdokasta ovat:

Alakoski Erkki, kiinteistöhoitaja, maa- ja metsätalousyrittäjä
Aliaga Valier Amaury, kojeistoasentaja
Asukas Jani, diplomi-insinööri (sit)
Forss Tiina, suurtalouskokki
Haavisto Erno, yrittäjä
Hakala Rami, yrittäjä
Hautamäki Sari, rakennustyöntekijä
Hautaoja Antti, laivasisustaja, yrittäjä
Hirsimäki Toni, ajoneuvonosturinkuljettaja
Huhtamäki Jarmo, alakattoasentaja
Joensuu Miska, laitosmies, trukkikuljettaja
Jokinen Jukka, yrittäjä
Joutsenlahti Anssi, rovasti
Juhola Hannu, myyntimies
Karhu Josse, elektroniikka-asentaja, metsätalousyrittäjä
Karlsson Kirsi, laitoshuoltaja, kodinhoitaja
Katajisto Eeva, lähihoitaja
Keskinen Jouni, varastomies
Koivisto Marjo, yrittäjä
Koskela Jari, kansanedustaja, yhteiskuntatieteiden tohtori
Kulmala Mikko, sovellusarkkitehti
Kuusisto Reijo, vakuutusedustaja, yrittäjä
Lahdensivu Katri, yrittäjä
Latvajärvi Sofia, pankkitoimihenkilö, maatalousyrittäjä
Laurila Tapio, sotilasmestari evp
Levula Jani, yrittäjä
Lilja Erkki, eläkeläinen
Majamäki Nina, yrittäjä, BBA
Myllykoski Raimo, vartija, järjestyksenvalvoja
Mäki Toni, saneeraaja, levyseppähitsaaja
Männistö Mika, yhteiskuntatieteiden maisteri, toimitussihteeri
Ojala Sami, maanviljelijä, yrittäjä
Partanen Petri, vankilavirkailija, työnjohtaja (sit)
Peltomaa Kristiina, luontokartoittaja
Peltoniemi Juha, aluemyyntipäällikkö
Raitio Juuso, sairaanhoitaja
Roskala Teuvo, yrittäjä, kyläkauppias
Ruuhimäki Markus, yrittäjä
Saarinen Pauli, eläkeläinen
Sairio Tarmo, myyntimies
Salo Virpi, lähihoitaja
Salomäki Marja, kojeistoasentaja
Tolonen Toni, yrittäjä
Tuuri Anne, lähihoitaja, ylioppilas
Uusitalo Tapio, eläkeläinen
Vehmasto Aulis, eläkeläinen
Vuorinen Unto, yrittäjä
Vähäkoski Janne, filosofian maisteri, metsätalousinsinööri amk
Ylihonko Mervi, yhteiskuntatieteiden maisteri, sosiaalityöntekijä
Ylikoski Petri, henkilöstökoordinaattori

Kankaanpään Perussuomalaiset on tähän mennessä nimennyt 38 kuntavaaliehdokasta, mukana on jo nyt myös kymmenen esikertalaista.

Ehdokasmäärään tulee vielä muutoksia, sillä ehdokaslistat pitää olla valmiina 9. maaliskuuta.

NYT EHTII VIELÄ ILMOITTAUTUA EHDOKKAAKSI, TÄYSI LISTA OLISI 53 EHDOKASTA!

Perussuomalaisten ehdokkaana ovat:

Alakoski Erkki, kiinteistöhoitaja, maa- ja metsätalousyrittäjä

Forss Tiina, suurtalouskokki

Haavisto Erno, yrittäjä

Hakala Rami, yrittäjä

Hautamäki Sari, monialaosaaja

Hirsimäki Toni

Huhtamäki Jarmo, alakattoasentaja

Joensuu Miska, laitosmies, trukkikuljettaja

Jokinen Jukka, yrittäjä

Joutsenlahti Anssi, rovasti

Juhola Hannu, myyntimies

Karhu Josse, elektroniikka-asentaja, metsätalousyrittäjä

Karlsson Kirsi, laitoshuoltaja, kodinhoitaja

Koskela Jari, kansanedustaja, yhteiskuntatieteiden tohtori

Kulmala Mikko, sovellusarkkitehti

Kuusisto Reijo, vakuutusedustaja, yrittäjä

Lahdensivu Katri, yrittäjä

Laurila Tapio, sotilasmestari evp.

Latvajärvi Sofia, pankkitoimihenkilö, maatalousyrittäjä

Leponiemi Marko, yrittäjä

Lilja Erkki, eläkeläinen

Levula Jani, yrittäjä

Männistö Mika, yhteiskuntatieteiden maisteri, toimitussihteeri

Myllykoski Raimo, turvallisuusala

Ojala Sami, maanviljelijä, yrittäjä

Peltoniemi Juha, aluemyyntipäällikkö

Roskala Teuvo, yrittäjä, kyläkauppias

Ruuhimäki Markus, yrittäjä

Sairio Tarmo, myyntimies

Saarinen Pauli, eläkeläinen,

Salomäki Marja, kojeistoasentaja

Tolonen Toni, yrittäjä

Tuuri Anne, lähihoitaja, ylioppilas

Uusitalo Tapio, eläkeläinen

Vehmasto Aulis, eläkeläinen

Vähäkoski Janne, filosofian maisteri, metsätalousinsinööri amk

Yli-Honko Mervi, yhteiskuntatieteiden maisteri, sosiaalityöntekijä

Ylikoski Petri, henkilöstökoordinaattori

Toimi nyt sinuakin tarvitaan!

Lähde ehdokkaaksi kuntavaaleihin! tässä helpoin tapa. Hanki käyttäjätunnus (PS-tunnus) – luo salasana ja anna henkilötietosi -siinä se. Sinuun otetaan yhteyttä oman kotikuntasi yhdistyksestä.

https://www.perussuomalaiset.fi/kuntavaalit-2021/lahde-ehdolle-kuntavaaleihin/

Ota yhteyttä tarvittaessa Tapio Laurila, tapioj.laurila@nullgmail.com tai soita 0408616430

Kankaanpään Perussuomalaiset ry valitsi sääntömääräisessä syyskokouksessa yhdistyksen puheenjohtajaksi edelleen Sami Ojalan vuodelle 2021.

Hallitukseen valittiin Erkki Alakoski, Hannu Juhola, Anssi Joutsenlahti, Teuvo Roskala, Reijo Kuusisto, Tapio Laurila, Mikko Kulmala, Katri Lahdensivu, Toni Tolonen ja Petri Ylikoski.

Kankaanpään Perussuomalaisten syyskokouksessa valittiin yksimielisesti Sami Ojala jatkamaan yhdistyksen puheenjohtajana.

Hallitukseen valittiin myös Erkki Alakoski, Jari Koskela, Anssi Joutsenlahti, Teuvo Roskala, Reijo Kuusisto, Tapio Laurila, Mikko Kulmala, Katri Lahdensivu, Pekka Nikkola ja Petri Ylikoski.

Tervehdys aurinkoisesta keväästä jäsenistölle!

Valtuustoryhmä piti vuoden 2019 ensimmäisen kokouksensa. Ryhmän puheenjohtaja vaihtui. Puheenjohtajana toimii Reijo Kuusisto, varapuheenjohtajana Sofia Latvajärvi ja ryhmän sihteerinä Tapio Laurila.

Su 19.8.2018 Kaupungintalolla valtuustosalissa klo 18.00

Valtuustoryhmän palaveri su 27.5. klo 15.30 valtuustosalissa. Käsitellään valtuuston 28.5. asialista ja KH:n 28.5. asialista ja ajankohtaisia muita asioita.

TERVETULOA JÄSENISTÖ KESKUSTELEMAAN!

Paikallisyhdistyksen hallituksen kokous 25.3. klo 17.00 entisen Tiimari liiketiloissa.
Pj Erkki Lilja

Valtuustoryhmän kokous pidetään sunnuntaina 25.3. klo 18.30 entisen Tiimari liiketiloissa.
Pj Sofia Latvajärvi

Valtuustoryhmä (kuukausipalaveri) kokoustaa 10.12.2017 klo 18.00 valtuustosalissa.

TERVETULOA jäsenistö kuulemaan ja keskustelemaan vuoden viimeiseen kokoukseen!

Samassa paikassa ja tilassa paikallisyhdistyksen hallituksen kokous klo 17.00 alkaen.

PS:n 3. varapuheenjohtaja, kansanedustaja sahuri Teuvo Hakkarainen lauantaina 2.12. klo 10-12 Kankaanpään torilla Tiimarin edessä, tarjolla grillimakkaraa.

TERVETULOA tapaamaan kansanedustajaa ja paikallisia Perussuomalaisia!

Pidetään valtuustoryhmän kokous (kuukausipalaveri) sunnuntaina 12.11. klo 18.00 Laurin koululla (Viidanperäntie 11). Käsitellään 13.11. pidettävän kaupunginvaltuuston asialistaa ja ajankohtaisia asioita.

HUOM PAIKKA MUUTTUNUT!

Jäsenistö Tervetuloa!

Kankaanpään Perussuomalaiset ry kokousti syyskokoustaan eilisiltana hyvissä tunnelmissa. Henkilövalintoja vuodelle 2018 tehtiin. Olen toiminut yhdistyksen sihteerinä viisi vuotta, nyt ensimmäistä kertaa päästiin myös äänestämään. Näin demokratia toimii.
Hallituksen kokoonpanoa lisättiin kahdeksasta kymmeneen koska jäsenmäärämme on tasaisesti kasvamaan päin.
Sinisiä ei ole tuikkinut meillä missään suunnassa ainakaan vielä.
Yhdistyksemme puheenjohtajana jatkaa yksimielisesti kokenut Erkki Lilja.
Hallitus 2018, suluissa varajäsenet

Sofia Latvajärvi (Katri Lahdensivu)
Teuvo Roskala (Marko Leponiemi)
Tapio Laurila (Tarmo Sairio)
Jari Koskela (Hannu Juhola)
Anssi Joutsenlahti (Pekka Nikkola)
Sami Ojala (Toni Tolonen)
Erkki Alakoski (Reijo Kuusisto)
Petri Ylikoski (Markus Ruuhimäki)
Anne Tuuri (Emmi Kangas)
Janne Katajamäki (Josse Karhu)

Piirikokousedustajina 2018 toimii sama ylläoleva kokoonpano.

Yhdistyksen hallitus valitsee järjestäytymiskokouksessaan tammikuussa varapuheenjohtajan, sihteerin ja muut tarvitsevat toimihenkilönsä.

Kankaanpään Perussuomalaiset ry:n sääntömääräinen syyskokous pidetään sunnuntaina 29.10. klo 18.00 kaupungintalon valtuustosalissa. Käsitellään sääntömääräiset asiat. Kokouksen koollekutsujana hallitus.

Tervetuloa!

Paikallisyhdistyksen hallituksen kokous su 8.10.2017 klo 18.00 kaupungintalon valtuustosalissa.

Puheenjohtaja Erkki Lilja

Kankaanpään perussuomalaiset ry pitää kolme kokousta sunnuntaina 23. huhtikuuta 2017 kaupungintalon valtuustosalissa.

Kello 16
Kankaanpään perussuomalaiset ry:n hallituksen kokous.

Kutsuja: puheenjohtaja Erkki Lilja.

Kello 17
Kankaanpään perussuomalaiset ry:n kevätkokous. Käsitellään sääntöjen määräämät asiat. Mukaan voivat tulla kaikki kiinnostuneet.

Kutsuja: hallitus.

Kello 18
PS:n valtuustoryhmä kokoontuu heti kevätkokouksen jälkeen. Tilaisuus on avoin kaikille niin yhdistyksen jäsenille kuin muillekin perussuomalaisuutta kannattaville.

Kutsuja: puheenjohtaja Teuvo Roskala.

Kankaanpään Perussuomalaiset säilytti asemansa toiseksi suurimpana puolueena yhdeksällä valtuutetulla. Se merkitsee myös koko maan suurinta PS:n valtuustoryhmää.

Kokonaiskannatuksellamme, 24,3 %, olemme maan viidenneksi perussuomalaisin kunta. Edelleen siis lähes joka neljäs kankaanpääläinen antoi meille kannatuksensa yhteensä 1487:llä äänellä.

Kiitämme täydellä syyllä kaikkia äänestäjiämme ja kannattajiamme sekä ennen kaikkea hienoa 42 hengen ehdokasjoukkoamme, joka myös oli ylivoimaisesti Kankaanpään suurin.

Teimme ylivoimaisen vaalikampanjan kiertämällä yhdeksällä kylällä ja pitämällä kuukauden ajan auki torstaisin toripäiväkahvilaa. Viisi kansanedustajaakin vieraili tilaisuuksissamme. Lisäksi teimme myös oman vaaliohjelman ja ehdokasbrosyyrin ja jaoimme ne joka kotiin. Perussuomalainen-lehteä olemme jakaneet Kankaanpään talouksiin jo monen vuoden ajan.

Uuden valtuustoryhmän muodostavat äänimäärien järjestyksessä:

Sofia Latvajärvi, Jari Koskela, Anssi Joutsenlahti, Sami Ojala, Janne Katajamäki, Teuvo Roskala, Tapio Laurila, Erkki Alakoski ja Reijo Kuusisto.

Ensikertalaisia ovat Janne, Erkki ja Reijo. Toisella kaudelle lähtevät Sofia, Sami, Teuvo ja Tapio, Jari kolmannelle ja Anssi yhdeksännelle.

Kuntalaisaloiteadressin voit allekirjoittaa liikuntakeskuksessa aulan ilmoitustaululla tai ennen vaaleja torstaisin perussuomalaisten kahvilassa.

Tekstin nähdäksesi klikkaa linkkiä.

uimahalli

Kankaanpään perussuomalaiset tiedottaa!

Kansanedustaja Arja Juvonen vierailee vaalikahvilassa maanantaina 27.3. kello 10.

Toripäivien kahvit
Vaalikahvila Kauppatori 3:ssa (entinen Tiimari) on avoinna torstaisin kello 10–12 alkaen 2.3 aina 13.4. asti.

Kahvitarjoilu poikkeuksellisesti myös la 1.4. kello 11–13.

Kahvin lisäksi tarjotaan grillimakkaraa kahtena torstaina 30.3. ja 6.4.

Katso aikataulut tästä

Hei ehdokkaat!

Tulevana sunnuntaina 5.3. klo 16–20 on koulutustilaisuus kaupungintalon valtuustosalissa.
Suvi Karhu Pekasuksesta tulee puhumaan viestinnästä ehdokkaillemme.

Ottakaa tietokone mukaan, jos mahdollista.

Toivotaan, että mahdollisimman moni pääsee mukaan. Mukana voi olla osan aikaakin.

TERVETULOA!

Perussuomalaiset tarjoaa kahvia toripäivisin kello 10–12 alkaen 2. maaliskuuta aina 13. huhtikuuta saakka. Paikka on Kauppatori 3 (ent. Tiimari).

Kankaanpään perussuomalaisten hallituksen kokous pidetään 26. helmikuuta kello 18. Paikka on perussuomalaisten vaalihuoneisto Torikatu 3:ssa, entisen Tiimarin tilassa.

Koulutus 16.02.2017

Hei kaikki, jotka olette sitoutuneet Kankaanpään perussuomalaisten kuntavaaliehdokkaiksi!

Kokoonnutaan tutustumaan toisiimme, keskustelemaan ja kuulemaan vaaliasioista. Jos tiedätte muita ehdokkuudesta kiinnostuneita, ottakaa heidät mukaan.

Aika: sunnuntai 19. helmikuuta kello 18.

Paikka: vaalitoimitila entinen Tiimari, Kauppatori 3.

YHDESSÄ KOHTI KUNTAVAALEJA 2017!

Valtuustoryhmän vuosikokous pidetään kaupungintalon valtuustosalissa.
Paikalle toivotaan saapuvaksi ne perussuomalaiset, jotka ovat suostuneet kuntavaalien 2017
ehdokkaiksi.

Kokous pidetään entisen Tiimarin tiloissa sunnuntaina 8. tammikuuta 2017 kello 18.

Äänestäminen kuntavaaleissa on tärkeä tapa vaikuttaa oman kunnan asioihin mutta kaikkein tehokkainta on asettua itse ehdolle. Perussuomalaiset ovat juuri sinulle sopiva, tavallisten ihmisten puolue. Maalaisjärki ja asiakeskeisyys siivittävät paikallista politiikkaamme kuntalaisten ääntä kuunnellen vaalipäivänä 9.4.2017.

Me Perussuomalaisissa tiedämme, että asiat eivät muutu itsekseen, vaan niille täytyy tehdä jotain. Ehdokkailtamme ei vaadita erityistä politiikan osaamista, vaan asenne ratkaisee. Olemme jo saaneet ehdokkaiksi monenlaisia ihmisiä – naisia, miehiä, nuoria, perheellisiä, senioreita, opiskelijoita, työntekijöitä, virkamiehiä, johtajia, yrittäjiä jne. ja heistä jokainen tuo mukanaan oman asiantuntemuksensa.

Jos tunnistat itsessäsi kiinnostuksen yhteisten asioiden hoitamista kohtaan ja haluat oppia uutta, toivotamme sinut lämpimästi ehdokkaaksemme kevään 2017 vaaleihin.

Tutustu tästä ehdokasoppaaseemme.

Klikkaa tästä ilmoittautumaan ehdolle.

Jokainen ehdokas luo oman ehdokasesittelyn vaalisivustolle

Ehdokaspakettiin kuuluu, että jokainen ehdokas luot itse oman esittelysivun puolueen sivuilla olevaan ehdokasgalleriaan. Katso tästä hyvä esimerkkikokonaisuus ehdokasesittelysivusta.

Ehdokassivun luomista varten tarvitset PS-Tunnuksen eli rekisteröitymisen puolueen kotisivuille. Tämä on helppoa. Jos olet jo paikallisyhdistyksen hyväksymä ehdokas mutta sinulla ei ole omaa PS-Tunnusta, toimi seuraavasti:

1. Rekisteröi tästä ensin oma PS-Tunnus, jos sinulla ei sitä ole jo käytössä ja
2. ilmoittaudu tästä ehdolle netissä.
3. Saat yhdistykseltä sähköpostia ehdokkuuden vahvistumisesta/rekisteröinnistä ehdokasgalleriaan.
4. Täytä ehdokassopimus- ja ehdokassuostumus-lomakkeet omalle yhdistykselle.
5. Täydennä ehdokasesittelyysi kuvat, ajatukset, teemat ja pyydä yhdistystäsi julkaisemaan esittelysivusi PS:n ehdokasgalleriaan.

Perussuomalaisten ehdokkaiden vaalisivusto on verkkopohjainen ehdokasgalleriamme, jossa esittelemme eri puolella Suomea ehdolla olevat kuntavaaliehdokkaamme. Sivustolta voi tutustua ehdokkaiden vaaliteemoihin ja katsoa ehdokkaan omista tapahtumailmoituksista, missä hän on tavattavissa. Lisäksi sivujen ehdokastietoja käytetään julisteiden ja vaalilehtien painatukseen.

Klikkaa tästä tutustumaan ehdokasgalleriaan.

Lisätietoja ehdokasgalleriasta, ota yhteyttä tuki@nullperussuomalaiset.fi tai puh. 040 661 6919.

Talvisin vaaliterveisin

PS-tukipalvelut

Jaana Vesterinen-Prähky
projektisuunnittelija

Arvoisat valtuutetut ja hyvät virkamiehet

Kankaanpään talous on saatu tasapainoiseksi eli ylijäämäiseksi tämän valtuustokauden aikana jo usean vuoden ajan, nythän olemme tekemässä tämän valtuuston viimeistä budjettia. Näin siis käyttömenojen osalta on päästy lievään ylijäämäisyyteen. Osaltaan tähän on vaikuttaneet myös niin PoSan kuin sairaanhoitopiirinkin ryhdistäytyminen eli menokehityksen kuriin saaminen.

Investoinnit sen sijaan joudutaan pitkälti kattamaan velkarahalla, joka toistaiseksi ei ole ongelmallista ennätysmatalan korkotason vuoksi. Ja investoinnit ovat välttämättömiä vetovoimaisen Kankaanpään säilyttämiseksi, tulee vain mieleen, miten edellisillä valtuustokausilla on huolehdittu kiinteistömassastamme, kun nyt olemme kunnostaneet keskustan koulun ja aloittaneet kirjaston laajennuksen ja liikuntakeskuksen päärakennuksen suuren korjauksen molempine urheilu- ja pesäpallokenttineen ja myös aloitamme pääterveysaseman korjaussuunnitelmat. Investoinnit ovat sikälikin välttämättömiä, että olemme menossa Sote- ja maakuntauudistukseen, jolloin Kankaanpään merkitys Pohjois-Satakunnan keskuksena tulee entisestään korostumaan ja tästä asemastamme meidän tulee pitää lujasti kiinni tulevissakin muutoksissa.

Jo vuosi sitten budjettikirjassa edellinen kaupunginjohtaja totesi: “Palvelutuotannon rakenteellisiin muutoksiin tullaan palaamaan viimeistään seuraavalla kunnalllisvaalikaudella.” Tähän samaan viittaa myös uusi kaupunginjohtajamme melkein samoin sanoin. Tähän tarjoaakin hyvän mahdollisuuden konsulttityönä ja laajapohjaisesti valmisteltu viittä vaille valmis tulevaisuuden kehittämisstrategia. Palvelurakenteen uudistamisessa olemme siis tällä valtuustokaudella epäonnistuneet johtuen tietysti osaltaan ylijäämäisistä tilinpäätöksistä.

Mitä tulee budjetin valmisteluun, se on edennyt hyvässä yhteisymmärryksessä ja eräille tahoille vaikeat sivukyläläisten kouluasiat kyydityksineen aiheuttivat ainoan äänestyksen. Samoinhan valtuuston enemmistöllä lakkauttama yksi kyläkoulu Laurin koulu aiheutti erimielisyyttä.

Valmistelussa investoinneissa ihmetystä herätti Niinisalon koululle varattu määräraha yksityisissä tiloissa olevan päiväkodin siirtämisestä koululle, kun vastaava toimenpide ryhmäperhepäivähoitopaikkojen tekeminen Yhteislyseolle ei maksa kuin parikymmentätuhatta. Budjettikirjassa muuten on tullut ykkönen tämän 20.000 eteen, joka poistettaneen. Kun lisäksi edelleenkään ei ole tiedossa päivähoidon kokonaistilannetta ja kulttuuricampukseen on tulossa ilman kaupungin rahoitusta yksityinen päiväkoti, odotamme päivähoidontarpeen kokonaisselvitystä ja poistimme määrärahan Niinisalosta semminkin, kun myös tilanne yksityisen päiväkodin ympäristössä on selvästi rauhoittunut.

Ja näin saimme jatkettua ilman vuoden taukoa Taidekoulun ulkoseinien korjausta, joka on merkittävä signaali halustamme ylläpitää meille taidekaupunki-imagommekin ja koulutuskaupunginkin kannalta elintärkeää taidelaitosta, jonka olemassaolosta olemme jatkuvasti saaneet pitää kiinni kynsin ja hampain.

Investoinneista puhuttaessa on myös muistettava, että kirjaston laajennukseen ajauduimme jopa pakon sanelemana, kun valtiovalta tarjosi koko maassa viimeiseksi jääneitä avustuksia ja meillä oli valmiit suunnitelmat, näin saimme 750.000. Liikuntakeskuksen 1. vaiheen saneeraukseen avustusta on tulossa 850.000, mutta miinuksena on mainittava, että Kankaanpää anoi samana vuonna sekä urheilukentän että liikuntakeskuksen valtionavustusta eikä mikään paikkakunta, ei edes Turku, voi saada samana vuonna kuin yhden avustuksen.

Kun nyt olemme menossa vuoden suurimpaan rauhan ja rakkauden juhlaa Joulujuhlaan lausun teille kaikille valtuutetuille ja koko virkakunnalle kiitokset hyvin suoritetusta työstä kuluneena vuotena ja toivotan hyvää ja rauhallista Joulua.

12. syyskuuta 2016

Arvoisa herra puheenjohtaja, arvoisat valtuutetut ja muut läsnäolijat. Koska meillä on tänään päätettävänä isoja asioita koskien seutukuntamme tulevaisuutta. Käytän puheenvuoroni edestä.

Valitettavasti olemme ajautuneet viime vuosien myötä tilanteeseen, että suuri osa tärkeistä kaupunkimme kiinteistöistä on siinä kunnossa, että ne vaativat mittavat saneeraukset, tai joudumme tarpeeseen rakentamaan myös uutta.

Investointivelkamme oli vielä hetki sitten alle 3000 euroa asukasta kohden, eli valtakunnan keskitasoa. Tänä vuonna lähestymme jo neljää tuhatta ja pian ylitämme sen. 12 miljoonaa uutta velkaa on aina tuhat euroa asukasta kohden. Olemme tehneet tai olemme parastaikaa tekemässä ehkä historiamme mittavimmat investoinnit kaupunkimme elinvoimaisuuden ylläpitämiseksi.

Pieni kertaus: keskustan kouluun laitamme 10,5 miljoonaa, kirjastoon n. 2 miljoonaa, Venesjärvelle päiväkotiin 700 tuhatta, kaupungintalon seiniin ja ikkunoihin 400 tuhatta, terveyskeskukseen n.10 miljoonaa, Niinisalon kouluun ja päiväkotiin yhteensä vajaat 2 miljoonaa, liikuntakeskukseen tänään olemme panostamassa vähintään 16–17 miljoonaa, siis ilman mahdollista lisäallastakin. Laurin koulua ei tässä ole huomioitu ollenkaan.

Nykyisistä ja tulevista investoinneista kertyy jo nopeasti laskien, suuruusluokkana on noin 42–43 miljoonan euron investoinnit. Jokainen voi laskea, mitä nykyiset ja mahdolliset investoinnit vaikuttavat velkaamme?

Tästä puuttuu mm. katujen kunnostukseen tarvittavat pari miljoonaa, samoin panostuksemme työpaikkoihin ja elinkeinoelämään, mahdollinen vielä avoimena kysymyksenä oleva keskustaan tarvittava päiväkoti ja kulttuurikampukselle suunnitteilla olevat hankkeet. Lista on varmasti monen mielestä puutteellinen. Tällaiseen tilanteeseen olemme kuitenkin vuosien myötä joutuneet ja ajautuneet.

Soteen liittyvät kiinteistöt toivottavasti siirtyvät maakunnalle Soten toteutuessa, ainakin siltä osin, mitä maakunta toteaa tarpeelliseksi, siinäkin on vielä kysymysmerkki perässä. Lunastaako maakunta kaikki? Valtion tukirahoitusta saadaan rakennettaviin kohteisiin eri suuruisia avustuksia. Oikein kilpailuttamalla toivottavasti paikkakuntamme ja seutukuntamme yrittäjät saavat tulevat urakat, ja myös mies- ja naistyövuosista saamme merkittäviä verotuloja, mikä on hyvin tärkeä piristysruiske työllisyystilanteen ja yrityssektorille.

Jokainen voi miettiä, mitenkä me ja muut kunnat hoitavat investointivelkansa tulevaisuudessa. Kunnilta viedään lähes 60 % niiden verotusoikeudesta pois. Siis 12,3 % tämänhetkisten suunnitelmien mukaisesti. Meillä on nyt veroprosentti 21,5 % eli jatkossa lähtötasomme 9,2 %. Niillä tuloilla pitää hoitaa olemassa ja tuleva investointivelkamme, jollei valtio tule apuun? Esitän vain kysymyksen mitenkä 40 % tuloilla hoidetaan jatkossa voimakkaasti kasvava velkataakka, mikä meille näyttää lähivuosina muodostuvan.

On myös hyvä muistaa, että parina viime vuonna valtakunnallisesti mitattuna paljon moitittu PoSa on ollut meille vertailussa kilpailukykyinen ja siis edullinen vaihtoehto. Nyt meiltä viedään tämä etu Soten myötä. Tosin uudessa Sote- ja maakuntalakiluonnoksessa luvataan, että valtio ei jätä kuntia pulaan ja verotus ei voi nousta kolmen ensimmäisen vuoden aikana yhteensä 1 % enempää.

Tänään käsiteltävänä oleva liikuntakeskuksen saneeraus hirvittää, ensinnäkin siksi, että lähes samalla rahalla saisimme uuden ja nykyaikaisen, tämän päivän tarpeisiin mitoitetun liikuntakeskuksen. Nyt joudumme tyytymään vanhoihin 70-luvulla rakennettuihin seiniin. Varmasti sisällä kaikki tulee olemaan uutta.

On hienoa, että tekniikka ja sisältö uusitaan. Siksi joissakin yhteyksissä esitetty väite, että käyttökustannukset nousevat, tuntuu vähintäänkin maalaisjärjellä ajateltuna oudolta. Jos lyömme ensin kiinni yhteiskunnan rahaa 17 miljoonaa vanhoihin seiniin ja sitten vielä käyttökustannuksissa ei tapahdu säästöä, niin herää kysymys? Onko tässä mitään järkeä?

Meillä kaikilla täällä tänään on huoli taloudesta. Vaikka korkotaso on alhaalla, tiedämme tosiasian, että korkosuojauksista huolimatta riski kasvaa vuosien myötä. Tosiasiat on hyvä tiedostaa.

Me perussuomalaiset olemme kaikesta huolimatta sitä mieltä, että jos me haluamme tulevaisuuden Kankaanpäälle, sen asukkaille ja samalla Pohjois-Satakunnalle nyt on paras aika toimia. En usko, että parempaa tilaisuutta olisi näköpiirissä tulevaisuudessa.

Meidän pitää tässä ajassa ja hetkessä kaikin tavoin vahvistaa ja varmistaa seutukuntamme tulevaisuus. Sen me teemme itse, ei sitä tee kukaan muu tee puolestamme, ja jos niin käy, että meidät jonain päivänä liitetään Poriin, niin sitten ainakin ovat paikat kunnossa. Vaikea uskoa, että he tulisivat meihin panostamaan tai tänne investoimaan. Tästä olemme kai yhtä mieltä?

Panostuksia tarvitaan, se on väistämätön tosiasia. Varsinkin kun edessä yksi suomen historian merkittävin uudistus, eli Sote. Sote ja maakuntauudistus tulevat muuttamaan täysin kuntien roolin. Kesällä olemme valtakunnan lehdistä saaneet lukea merkittävien keskustapoliitikkojen kertomana, että tulevaisuudessa alle kymmenentuhannen asukkaan kuntien toimintakyky on kyseenalainen.

Jos näin tulee käymään, Kankaanpään merkitys seutukunnan keskuspaikkana entisestään tulee merkittävämmäksi. Meidän on syytä varautua tulevaan. Nyt on oikea tilaisuus ja nyt pitää laittaa paikat kuntoon. Tätä ei saa siirtää tuleville sukupolville, eivätkä he tiedossa olevilla resursseilla pystyisi näitä ko. investointeja edes tekemään. Siis juuri heille me olemme nyt rakentamassa tulevaisuutta, kaikenikäisille ja koko Pohjois-Satakunnalle.

Tänään käsittelyn alla on myös mahdollinen lisäallas uimahallin remontin yhteydessä.

Me perussuomalaiset olemme sitä mieltä, että jos lähdemme ylipäätänsä mukaan näin mittavaan investointiin (16–17miljoonaa euroa), se vaatii myös päivityksen tähän päivään. Uimahalleja on saneerattu ja laajennettu myös muilla paikkakunnilla kuin meillä. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla Espoossa ja Leppävaarassa käyttäjien määrä on kaksin- jopa kolminkertaistunut päivityksien ja laajennusten ansiosta.

Tänä päivänä ja erityisesti tulevaisuudessa meidän kaikkien elinikä ennusteen ja ikääntymisen johdosta, vesiliikunnan merkitys tulee kasvamaan entisestään. Vesiliikunta sopii kaikille, niin nuorille kuin vanhoille ja myös sellaisille henkilöille, keiden on vaikea harrastaa muita liikuntamuotoja. Kuntsarilla on yksi lämmin allas, mutta meidän päätösvaltamme ei riitä sinne asti. Se on heidän omassa käytössään ja he myös päättävät käytöstä itsenäisesti.

Nykyinen allas on liian pieni, jos vesiliikunnan kaikki tuomat mahdollisuudet hyödynnetään. Sinne eivät vain mahdu vauvauimarit, kilpauimarit, kuntouimarit, vesijuoksijat, vesijumppaajat, ponnahduslautahyppääjät, sukeltajat, vesipooloilijat ja muut vettä elementtinään käyttävät. Vaikka kuinka olisi vuorokaudessa 24 tuntia ja soviteltaisiin, niin tulevaisuutta ajatellen tarvitaan lisätilaa.

On hyvä muistaa myös hallituksen linjaus. Hallituksen esitysluonnos Sote ja maakunta uudistuksen lainsäädännöksi selvästi painottaa monessa kohtaa (800 sivua painavaa tekstiä löytyy netistä STM:n sivuilta, kannatta tutustua): ”Tulevaisuuden kunta on paikallisia tehtäviä varten, paikallisen osallistumisen ja vaikuttamisen yhteisönä, sekä väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä varten”.

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen ovat siis keskeinen osa uutta Sote-uudistusta. Tällaisena ei ole hyvinvointia huomioitu aikaisemmin maassamme tässä muodossa. Ministeri Rehula ja alivaltiosihteeri Pöysti myös Porissa menneellä viikolla puhuivat monessa kohtaa hyvinvointi- ja terveyspalvelujen merkityksestä ja painottivat samalla niiden hoitamisessa kunnan roolia. Maakunnat tulevat antamaan kunnille tukea terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen. Se on luettavissa STM:n esityksissä.

Valtion rahoituksessa 1 % tulee Hyte-rahoituksena maakunnille, eli tällä hetkellä on kirjattu n. 170 miljoonaa jaettavaksi 18 maakunnalle. Ja jos maakunta onnistuu järjestämään lakisääteiset palvelunsa valtionosuuden perusteena käytettävää laskennallista kustannusta edullisemmin, ei sen valtionosuutta vähennetä todellisten ja laskennallisten kustannusten erosta huolimatta. Maakunta saa siis pitää itsellään kaiken hyödyn.

Hyte-rahoitus suoraan kunnille valtionosuusjärjestelmässä on viime tietojen mukaan 55 miljoonaa ja tekee keskimäärin 10 e / asukas. Kankaanpään kohdalla, jos hoidamme oman osuutemme hyvin, se olisi 120 000-140 000 euroa vuositasolla kannustinta. Se on siis ylimääräistä, mikä lisätään muuhun valtiolta saatavan osuuden päälle. Hyvinvointiin ja terveyteen kannattaa ehdottomasti panostaa. Se on kunnan yksi keskeisin tehtävä tulevaisuudessa.

Tapahtuu tulevaisuudessa sitten aivan mitä tahansa, seutukunnan keskuksena pitää meillä täällä olla jatkossakin edellytykset elää tervettä ja hyvää elämää, niin ikäihmisille kuin lapsiperheille.

Uimahallin laajennus osan kustannukset ovat arvioitu riippuen eri vaihto ehdoista 2,5 miljoonan euron paremmalle puolelle. Se tarkoittaa lisää velkaa vähän yli 200 euroa asukasta kohden, mikä on kieltämättä paljon rahaa. Laskutavasta ja arvioista ja tänäänkin tehtävistä päätöksistä riippuen se voisi olla joitakin prosentteja kokonaisinvestointivelastamme.

Me perussuomalaiset ehdotamme liikuntakeskuksen uimahalliin laajennusosa B:n rakentamista ja lisäämistä suunnitelmiin. Perustelemme sen lisääntyvällä käyttäjien määrällä, valtionosuuksien nousulla, (hyvinvointi- ja terveyspalvelujen lisällä valtionosuuksissa), samalla se lisää paikkakunnan houkuttelevuutta ja ennen kaikkea sitä säästöä, mitä tulemme saamaan sosiaali- ja terveysmenoissa ja hyvinvoinnin ja elämän laadun parantumisen kautta.

Tämä investointi, jos mikä tulee maksamaan itsensä takaisin.

Jari Koskela


Kankaanpään perussuomalaiset

Kankaanpään kaupunginvaltuusto lakkautti 12.9.2016 Laurin kyläkoulun tylyin lukemin 24-11. Ohessa pitämäni asiapitoinen puolustuspuhe koulun jatkamisesta:

”Täällä valtuustossa näyttää olevan paljon urheiluihmisiä ja uimahallin käyttäjiä ja puolustajia, niin kuin edellisen asian käsittelyn puheista kävi ilmi, mutta siltikin äänestettiin kumoon lisäuima-altaan rakentaminen suunniteltavan kokoremontin yhteydessä.

Samoin kyläkoulujen puolustajia oli runsaasti kaupunginhallituksessa, kun käsiteltiin Laurin koulu lakkauttamista, mutta silti lakkautuspäätöstä vastaan äänesti vain kaksi jäsentä.

Tuntuu todella ihmeelliseltä, että tässä Laurin koulun lopettamisinnossa täytyy toimia näin nopealla aikataululla. Jokaisessa asian käsittelyvaiheessa on muistettu toistaa että päätös toteutettavista toimenpiteistä täytyy tehdä vuoden 2016 aikana. Näin tosin terveystarkastajakin on sanonut, että päätös korjaustoimenpiteistä on tehtävä v. 2016 aikana.

Kuitenkin meillä on voimassa sopimus koulujen säilyttämisestä niin kauan kuin oppilasraja 25 täyttyy ja näin Laurin koulun osalta käy nyt syksyllä 2016 ja keväällä 2017. Ennen sitä emme siis lakkautuspäätöstä voi tehdä. Lisäksi lukuvuodelle 2017-18 on Laurin vanhampainneuvoston viimeisen selvityksen mukaan tulossa 23 ja seuraavalle lukuvuodella taas 25 oppilasta.

Ja kun kyläyhdistys ja vanhempainneuvosto ovat hyvän hallintotavan käytännön mukaisesti pyytäneen varata riittävästi aikaa vaikuttamismahdollisuuksiin ja kun tieto lakkauttamisaikeista tuli esille vasta loppukeväästä tänä vuonna, niin aikaa ei ole ollut käytettävissä riittävästi. Ja kun nyt kyläkunnalla on traivi päällä, lyhyessä ajassa on löytynyt oppilasennusteiden lisäksi jo 9 uutta oppilasta tosin eri vuosille sijoitettuna ja kun edellä mainittujen lisäksi alueelle on muuttanut/ muuttamassa kaksi perhettä sekä tulossa sukupolvenvaihdoksen myötä yksi lapsiperhe ja loppuvuoden aikana odotetaan syntyväksi ainakin kaksi uutta kyläläistä.

Edelleen Ala-Honkajoen kylätoimikunta ja Laurin koulun vanhempaintoimikunta ovat myös suunnitelleet kaavoitettujen tonttien sekä tyhjillään olevien talojen markkinointia niin on aivan liian lyhytnäköistä toimintaa tehdä erityisesti jo tänään, kun ratkaisua voidaan siirtää budjettikokoukseen tai mieluiten ensi kevään jälkeen, jolloin siis vielä on vaadittava 25 oppilasmäärä.

On myös huomioitava terveystarkastajan lausunnossa todetun, että ensisijaisena toimenpiteenä ilmanvaihto on tasapainotettu siten, että korvausilma ei kulkeudu rakenteista ja epätiiviyskohdat on tukittu. Lisäksi kannattaa huomioida, ettei yksikään oppilaista eivätkä nykyiset pidetyt opettajat ole kärsineet väitetyistä sisäilmaongelmista. Jos aiemmin yksi muutenkin koulussa epäviihtynyt toimihenkilö on niin väittänyt niin onko selvitetty, mistä väite johtuu.

Tekisi mieli myös toivoa uutta täysin avointa ja aukotonta mielellään useamman terveystarkastahenkilöstö suorittamaa sisäilmakartoitusta. Ja kaiken lisäksi tarkastus on tehtävä vähintään kaksi kertaa vuodessa eri vuodenaikoina.

Yksi varmasti myös Laurin koulun väkeä tyydyttävä ratkaisu olisi selvittävän ja puolueettoman kuntotarkastuksen jälkeen suoritettava mahdollinen korjaus, jonka kustannukseksi nyt on arvioitu monen vuoden ajalta 520.000 €, (uusimman arvion mukaan noin 300.000 €) joka tuntuu ylimitoitetulta, koska koulun sisätilat näyttävät olevan erinomaisessa kunnossa viimeisen vain 10 vuotta sitten v. 2006 tehdyn remontin jäljiltä eikä vanhempainyhdistys ja kylätoimikunta ole saaneet myöskään vastausta pyyntöönsä saada remontin arkistoituja asiakirjoja nähtäväkseen, jotta voitaisiin todeta, missä remontti on mennyt vikaan.

Lisäksi kyläläiset ovat valmiita talkootoimiin remontinkin yhteydessä, ja siitä vakuutena ovat hyvät näytöt monista aikaisemmista talkootöistä. Ja onhan joka tapauksessa ajateltava myös koulurakennuksen, olkoon se sitten mikä tahansa ja silloinkin rakennuksen on oltava kunnossa. Myös pitäisi selvittää samalla suunnalla olevan Kyynärjärven sisäilmatila ja koulun remontit, jotka myös ovat ulkokaton ja täysremontin osalta tulossa ja silloin on saatava tarvittavat oppilaiden väistötilat, johon Laurin koulu lähikouluna tarjoaisi ainakin oman osaratkaisunsa.

Ja summa summarum: vaikka kustannusvertailuissa näissäkin asiapapereissa tähdennetään suurempien yksiköiden edullisimpia kustannuksia oppilasta kohden, on myös huomioitava lastenkin etu, sillä juuri heitähän varten kouluja pidämme ja suuren koulun sijasta pienempi kyläkoulu on turvallinen ja yksilöllisyyden huomioiva, monesti pienelle lapselle erinomaisen hyvä ratkaisu.”

Kansanedustajat Ville Vähämäki ja Teuvo Hakkarainen poikkesivat Satakunta-vierailullaan Kankaanpäässä. Työ- ja oikeusministeri Jari Lindström, jonka piti alunperin olla mukana, joutui viime hetkellä perumaan tulonsa kokouksen vuoksi.

Satakunnan piirin puheenjohtaja Anssi Joutsenlahden puhe piirin kevätkokouksessa 24.4. 2016:

Hyvät puoluesisaret ja veljet! Tervetuloa kevätkokoukseemme 11.774 asukkaan Kankaanpäähän.

Kyrön ja Ikaalisten emäseurakunnista Kankaanpää itsenäistyi, kun perustettiin oma seurakunta v. 1841. 1930-luku oli kasvun aikaa, kun saatiin rautatie ja varuskunta. V.1967 tuli kauppala ja samana vuonna tämä nykyinen kaupungintalo valmistui, v. 1972 tultiin kaupungiksi.

Kankaanpää sai Safa-palkinnon v. 2000 korkealuokkaisesta ja kestävän kehityksen mukaisesta ympäristön huolehtimisesta, voi jopa sanoa ansiosta, sillä Heikki ja Kaija Sirenin suunnitteleman kaupungintalon jälkeen valmistui heidän suunnittelemansa seurakuntakeskus v. 1971, liikuntakeskus vuosina 1970-75, valtion virastokeskus v.1992 ja taidekoulu v. 1995. Lisäksi meillä on yli sata taideteosta sisältävä taidekehä kaupungin keskustassa. Viime vuonna saatiin ensimmäisenä kuntana sosiaaliministeriön myöntämä ja Hanna Mäntylän jakama palkinto hyvästä henkilöstön
hyvinvoinnista huolehtimisesta.

Kuntavaaleissa saimme 10 paikkaa, saman sai keskusta, demarit 6, kokoomus 5, vasemmistoliitto 2 sekä kd ja vihreät 1. Sitten demareista siirtyi meille valtuutettu, joten tulimme suurimmaksi 11 valtuutetun ryhmäksi, myöhemmin suurimmaksi on tullut keskusta, kun sinne siirtyi yksi kokoomuksesta ja meiltäkin sinne loikkasi yksi.

Olemme nyt olleet vajaan vuoden hallituspuolueena saatuamme vuosi sitten jatkojytkyn eikä muuta mahdollisuutta juuri ollut kuin hallitukseen meno. Näin sotien jälkeisenä kaikkein vaikeimpana aikana, jolloin valtionvelka on jo yli 100 miljardia, olemme kantamassa vastuuta ja ikäviäkin asioita joudumme päättämään senkin tähden, että jopa valtion firmat kuten Fortum ja maan menestyvin yritys Kone Oy kierrättävät verotulojansa kuuluisien veroparatiisien kautta.

Näiden paljastamiseksi vallitsee laaja yhteisymmärrys jopa EU:n tasolla, joten tuloksia on odotettavissa, ja Panaman-paljastukset pitäisi nyt ensihätään viedä loppuun asti. Juuri eilen saimme myönteisen päätöksen Portugalin verosopimuksesta, jollainen aiemmin on jo saatu Espanjan kanssa, joten Suomessa ansaitut eläkkeet verotetaan jatkossa Suomessa myös yksityispuolella eikä 2-kertaista verotusta tule.