Jari Koskelan valtuustopuhe: Kankaanpään investoinnit
12. syyskuuta 2016
Arvoisa herra puheenjohtaja, arvoisat valtuutetut ja muut läsnäolijat. Koska meillä on tänään päätettävänä isoja asioita koskien seutukuntamme tulevaisuutta. Käytän puheenvuoroni edestä.
Valitettavasti olemme ajautuneet viime vuosien myötä tilanteeseen, että suuri osa tärkeistä kaupunkimme kiinteistöistä on siinä kunnossa, että ne vaativat mittavat saneeraukset, tai joudumme tarpeeseen rakentamaan myös uutta.
Investointivelkamme oli vielä hetki sitten alle 3000 euroa asukasta kohden, eli valtakunnan keskitasoa. Tänä vuonna lähestymme jo neljää tuhatta ja pian ylitämme sen. 12 miljoonaa uutta velkaa on aina tuhat euroa asukasta kohden. Olemme tehneet tai olemme parastaikaa tekemässä ehkä historiamme mittavimmat investoinnit kaupunkimme elinvoimaisuuden ylläpitämiseksi.
Pieni kertaus: keskustan kouluun laitamme 10,5 miljoonaa, kirjastoon n. 2 miljoonaa, Venesjärvelle päiväkotiin 700 tuhatta, kaupungintalon seiniin ja ikkunoihin 400 tuhatta, terveyskeskukseen n.10 miljoonaa, Niinisalon kouluun ja päiväkotiin yhteensä vajaat 2 miljoonaa, liikuntakeskukseen tänään olemme panostamassa vähintään 16–17 miljoonaa, siis ilman mahdollista lisäallastakin. Laurin koulua ei tässä ole huomioitu ollenkaan.
Nykyisistä ja tulevista investoinneista kertyy jo nopeasti laskien, suuruusluokkana on noin 42–43 miljoonan euron investoinnit. Jokainen voi laskea, mitä nykyiset ja mahdolliset investoinnit vaikuttavat velkaamme?
Tästä puuttuu mm. katujen kunnostukseen tarvittavat pari miljoonaa, samoin panostuksemme työpaikkoihin ja elinkeinoelämään, mahdollinen vielä avoimena kysymyksenä oleva keskustaan tarvittava päiväkoti ja kulttuurikampukselle suunnitteilla olevat hankkeet. Lista on varmasti monen mielestä puutteellinen. Tällaiseen tilanteeseen olemme kuitenkin vuosien myötä joutuneet ja ajautuneet.
Soteen liittyvät kiinteistöt toivottavasti siirtyvät maakunnalle Soten toteutuessa, ainakin siltä osin, mitä maakunta toteaa tarpeelliseksi, siinäkin on vielä kysymysmerkki perässä. Lunastaako maakunta kaikki? Valtion tukirahoitusta saadaan rakennettaviin kohteisiin eri suuruisia avustuksia. Oikein kilpailuttamalla toivottavasti paikkakuntamme ja seutukuntamme yrittäjät saavat tulevat urakat, ja myös mies- ja naistyövuosista saamme merkittäviä verotuloja, mikä on hyvin tärkeä piristysruiske työllisyystilanteen ja yrityssektorille.
Jokainen voi miettiä, mitenkä me ja muut kunnat hoitavat investointivelkansa tulevaisuudessa. Kunnilta viedään lähes 60 % niiden verotusoikeudesta pois. Siis 12,3 % tämänhetkisten suunnitelmien mukaisesti. Meillä on nyt veroprosentti 21,5 % eli jatkossa lähtötasomme 9,2 %. Niillä tuloilla pitää hoitaa olemassa ja tuleva investointivelkamme, jollei valtio tule apuun? Esitän vain kysymyksen mitenkä 40 % tuloilla hoidetaan jatkossa voimakkaasti kasvava velkataakka, mikä meille näyttää lähivuosina muodostuvan.
On myös hyvä muistaa, että parina viime vuonna valtakunnallisesti mitattuna paljon moitittu PoSa on ollut meille vertailussa kilpailukykyinen ja siis edullinen vaihtoehto. Nyt meiltä viedään tämä etu Soten myötä. Tosin uudessa Sote- ja maakuntalakiluonnoksessa luvataan, että valtio ei jätä kuntia pulaan ja verotus ei voi nousta kolmen ensimmäisen vuoden aikana yhteensä 1 % enempää.
Tänään käsiteltävänä oleva liikuntakeskuksen saneeraus hirvittää, ensinnäkin siksi, että lähes samalla rahalla saisimme uuden ja nykyaikaisen, tämän päivän tarpeisiin mitoitetun liikuntakeskuksen. Nyt joudumme tyytymään vanhoihin 70-luvulla rakennettuihin seiniin. Varmasti sisällä kaikki tulee olemaan uutta.
On hienoa, että tekniikka ja sisältö uusitaan. Siksi joissakin yhteyksissä esitetty väite, että käyttökustannukset nousevat, tuntuu vähintäänkin maalaisjärjellä ajateltuna oudolta. Jos lyömme ensin kiinni yhteiskunnan rahaa 17 miljoonaa vanhoihin seiniin ja sitten vielä käyttökustannuksissa ei tapahdu säästöä, niin herää kysymys? Onko tässä mitään järkeä?
Meillä kaikilla täällä tänään on huoli taloudesta. Vaikka korkotaso on alhaalla, tiedämme tosiasian, että korkosuojauksista huolimatta riski kasvaa vuosien myötä. Tosiasiat on hyvä tiedostaa.
Me perussuomalaiset olemme kaikesta huolimatta sitä mieltä, että jos me haluamme tulevaisuuden Kankaanpäälle, sen asukkaille ja samalla Pohjois-Satakunnalle nyt on paras aika toimia. En usko, että parempaa tilaisuutta olisi näköpiirissä tulevaisuudessa.
Meidän pitää tässä ajassa ja hetkessä kaikin tavoin vahvistaa ja varmistaa seutukuntamme tulevaisuus. Sen me teemme itse, ei sitä tee kukaan muu tee puolestamme, ja jos niin käy, että meidät jonain päivänä liitetään Poriin, niin sitten ainakin ovat paikat kunnossa. Vaikea uskoa, että he tulisivat meihin panostamaan tai tänne investoimaan. Tästä olemme kai yhtä mieltä?
Panostuksia tarvitaan, se on väistämätön tosiasia. Varsinkin kun edessä yksi suomen historian merkittävin uudistus, eli Sote. Sote ja maakuntauudistus tulevat muuttamaan täysin kuntien roolin. Kesällä olemme valtakunnan lehdistä saaneet lukea merkittävien keskustapoliitikkojen kertomana, että tulevaisuudessa alle kymmenentuhannen asukkaan kuntien toimintakyky on kyseenalainen.
Jos näin tulee käymään, Kankaanpään merkitys seutukunnan keskuspaikkana entisestään tulee merkittävämmäksi. Meidän on syytä varautua tulevaan. Nyt on oikea tilaisuus ja nyt pitää laittaa paikat kuntoon. Tätä ei saa siirtää tuleville sukupolville, eivätkä he tiedossa olevilla resursseilla pystyisi näitä ko. investointeja edes tekemään. Siis juuri heille me olemme nyt rakentamassa tulevaisuutta, kaikenikäisille ja koko Pohjois-Satakunnalle.
Tänään käsittelyn alla on myös mahdollinen lisäallas uimahallin remontin yhteydessä.
Me perussuomalaiset olemme sitä mieltä, että jos lähdemme ylipäätänsä mukaan näin mittavaan investointiin (16–17miljoonaa euroa), se vaatii myös päivityksen tähän päivään. Uimahalleja on saneerattu ja laajennettu myös muilla paikkakunnilla kuin meillä. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla Espoossa ja Leppävaarassa käyttäjien määrä on kaksin- jopa kolminkertaistunut päivityksien ja laajennusten ansiosta.
Tänä päivänä ja erityisesti tulevaisuudessa meidän kaikkien elinikä ennusteen ja ikääntymisen johdosta, vesiliikunnan merkitys tulee kasvamaan entisestään. Vesiliikunta sopii kaikille, niin nuorille kuin vanhoille ja myös sellaisille henkilöille, keiden on vaikea harrastaa muita liikuntamuotoja. Kuntsarilla on yksi lämmin allas, mutta meidän päätösvaltamme ei riitä sinne asti. Se on heidän omassa käytössään ja he myös päättävät käytöstä itsenäisesti.
Nykyinen allas on liian pieni, jos vesiliikunnan kaikki tuomat mahdollisuudet hyödynnetään. Sinne eivät vain mahdu vauvauimarit, kilpauimarit, kuntouimarit, vesijuoksijat, vesijumppaajat, ponnahduslautahyppääjät, sukeltajat, vesipooloilijat ja muut vettä elementtinään käyttävät. Vaikka kuinka olisi vuorokaudessa 24 tuntia ja soviteltaisiin, niin tulevaisuutta ajatellen tarvitaan lisätilaa.
On hyvä muistaa myös hallituksen linjaus. Hallituksen esitysluonnos Sote ja maakunta uudistuksen lainsäädännöksi selvästi painottaa monessa kohtaa (800 sivua painavaa tekstiä löytyy netistä STM:n sivuilta, kannatta tutustua): ”Tulevaisuuden kunta on paikallisia tehtäviä varten, paikallisen osallistumisen ja vaikuttamisen yhteisönä, sekä väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä varten”.
Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen ovat siis keskeinen osa uutta Sote-uudistusta. Tällaisena ei ole hyvinvointia huomioitu aikaisemmin maassamme tässä muodossa. Ministeri Rehula ja alivaltiosihteeri Pöysti myös Porissa menneellä viikolla puhuivat monessa kohtaa hyvinvointi- ja terveyspalvelujen merkityksestä ja painottivat samalla niiden hoitamisessa kunnan roolia. Maakunnat tulevat antamaan kunnille tukea terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen. Se on luettavissa STM:n esityksissä.
Valtion rahoituksessa 1 % tulee Hyte-rahoituksena maakunnille, eli tällä hetkellä on kirjattu n. 170 miljoonaa jaettavaksi 18 maakunnalle. Ja jos maakunta onnistuu järjestämään lakisääteiset palvelunsa valtionosuuden perusteena käytettävää laskennallista kustannusta edullisemmin, ei sen valtionosuutta vähennetä todellisten ja laskennallisten kustannusten erosta huolimatta. Maakunta saa siis pitää itsellään kaiken hyödyn.
Hyte-rahoitus suoraan kunnille valtionosuusjärjestelmässä on viime tietojen mukaan 55 miljoonaa ja tekee keskimäärin 10 e / asukas. Kankaanpään kohdalla, jos hoidamme oman osuutemme hyvin, se olisi 120 000-140 000 euroa vuositasolla kannustinta. Se on siis ylimääräistä, mikä lisätään muuhun valtiolta saatavan osuuden päälle. Hyvinvointiin ja terveyteen kannattaa ehdottomasti panostaa. Se on kunnan yksi keskeisin tehtävä tulevaisuudessa.
Tapahtuu tulevaisuudessa sitten aivan mitä tahansa, seutukunnan keskuksena pitää meillä täällä olla jatkossakin edellytykset elää tervettä ja hyvää elämää, niin ikäihmisille kuin lapsiperheille.
Uimahallin laajennus osan kustannukset ovat arvioitu riippuen eri vaihto ehdoista 2,5 miljoonan euron paremmalle puolelle. Se tarkoittaa lisää velkaa vähän yli 200 euroa asukasta kohden, mikä on kieltämättä paljon rahaa. Laskutavasta ja arvioista ja tänäänkin tehtävistä päätöksistä riippuen se voisi olla joitakin prosentteja kokonaisinvestointivelastamme.
Me perussuomalaiset ehdotamme liikuntakeskuksen uimahalliin laajennusosa B:n rakentamista ja lisäämistä suunnitelmiin. Perustelemme sen lisääntyvällä käyttäjien määrällä, valtionosuuksien nousulla, (hyvinvointi- ja terveyspalvelujen lisällä valtionosuuksissa), samalla se lisää paikkakunnan houkuttelevuutta ja ennen kaikkea sitä säästöä, mitä tulemme saamaan sosiaali- ja terveysmenoissa ja hyvinvoinnin ja elämän laadun parantumisen kautta.
Tämä investointi, jos mikä tulee maksamaan itsensä takaisin.
Jari Koskela
Kankaanpään perussuomalaiset